perjantai 26. toukokuuta 2017

perjantai 19. toukokuuta 2017

Kesämuistoja osa 2.

7,7,2015 Haave normaalista laiduntamisesta romutettu.
Niin epäreilua..
11.7.2015
23.7.2015
30.7.2015
9.6.2012
24.6.2014
11.6.2014
25.6.2013

maanantai 15. toukokuuta 2017

Kesämuistoja osa 1.

8.6.2015

7.6.2013
7.7.2015
11.6.2015
21.6.2013
26.7.2012
21.6.2012
23.6.2013
30.7.2015

30.7.2015

lauantai 13. toukokuuta 2017

Tyhjä olo.

Alli laitettiin myyntiin viime blogitekstin ja pienoisen pohdinnan jälkeen. Maastoratsun ja rentojen maastolenkkien kaipuu on senverran kova että päätös oli oikea. Kyselyitä tuli ihan kohtalaisen paljon, mutta vain yksi tuli katsomaan asti. (koska välimatkat) Silti ei mennyt relua kahta viikkoa kauempaan kun Allilla oli jo ostaja ja viime perjantaina (12.5) Alli lähti kohti uutta kotia. Matka oli tammalla mennyt hyvin ja toivottavasti kotiutuu pian. Kuulumisia saa kuulemma kysellä ja Alli pääsee treffaamaan orin kanssa. Toivonmukaan ensikesänä saa kuulla varsauutisia!

Vinski huuteli kovasti Allin perään ja Heidi ratsasti ponin tuohon parin kilometrin päähän naapuritalille, jossa poni saa toistaiseksi olla täysihoidossa. Siellä se huuteli jonkinverran ja joutuu tarhaamaan nyt toistaiseksi turvallisuussyistä yksin. Vähän huonosti tuntuu olevan vettä juonut, mutta pitää tänään koittaa sekoittaa rehua veden sekaan, jotta saadaan juomaan edes vähäsen.

 Oona tulee tänään ratsastamaan Vinskillä ja käydään maastolenkki heittämässä. Päästään ratsain testaamaan Vinskin uusia equine fusion tossuja, jotaka saapuivat vihdoin ja viimein. Eilisellä talutuslenkillä tossut ainakin tuntui olevan juuri passelit ja poni liikkui mielellään.

29.4.2017

1.5.2017


Kotipiha tuntuu autiolta ilman hevosia ja koirakin on ollut ihmeissään minne sen vierustoverit katosi. Joka ilta ja aamu tuntuu että pitää lähteä talliin, mutta sitten muistaa että ainiin eihän sitä tarvitsekkaan. Hetken aikaa pitää vielä jaksaa erilaista arkea ennenkuin löydetään uusi hevonen.

Ollaan nyt 3 hevosta käyty kokeilemassa. Kahta lämminveristä, joista toinen oli ihan kamalassa kunnossa ja kipeä. Toinen taas oli ihan ok, mutta ei sitten sykähdyttänyt. Ei se osannut senkummemmin ratsunjuttuja, mutta oli kuitenkin ratsastettu ajon ohessa. Vimeisin kokeilu oli eilen. Koeratsastin puoliveriruunan, mutta se oli liian herkkä meille. En osannut ratsastaa sillä. (haha) Ihan kiva se muuten olisi ollut, mutta ei tosiaankaan lapsille sopiva. Etsintä siis jatkuu.

Töiden aloitus on sujunut ihan rauhallisissa merkeissä. Lihakset on tietty kipeät ja väsyttää kun koko päivä pääasiassa haravoidaan, mutta olen tykännyt silti. Jerenkin hoito on sujunut nyt ihan hyvin. Alussa itki perään ja juurikun tottui varahoitoon, vaihtui paikka perhepäivähoitajalle joka on sitten se varsinainen hoitopaikka. Toki perhepäivähotaja on pienelle parempi ja rauhallisempi paikka. Huomenna Jere ei kuitenkaan mene hoitoon, vaan joudun itse olemaan töistä pois ja viemään pojan päivystykseen kun flunssa ei tunnu menevän ohi ja kuume seilaa ylös alas sekä yskä on kova Toivottavasti siellä selviää edes jotakin ja pääsen töihinkin palaamaan pian.

1.4.2017 Vähän vanhempi kuva Jerestä ja Viivistä.



keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Mietteitä.

Mietiskelyä ja pohdiskelua on mahtunut kuluneeseen kuukauteen. Tuntuu niin tyhmältä kun vasta viime postauksessa mainitsin että eiköhän se Alli meille jää ja nyt ajatukset on aivan toista maata.

Onko välissä sitten sattunut jotakin? No ei ole onneksi. Mieltä vaan kaihertaa niin pahasti se että oli tarkoitus etsiä tavallaan Hellulle seuraaja. Kiva harrastepuksu, maastomopo ja leppoisa lastenkin kanssa...

Eipä tuo suokki nyt oikein vastaa kuvitelmia ja se ei vaan tunnu omalta. Kemiat ei kohtaa vieläkään niinkuin kuuluisi. Se on vaan hevonen mudien joukossa, eikä sykähdytä minua. Onhan kaikki onnistumiset ja peräänannossa kulkemiset ihan mielettömiä ja saa aikaan kuplivan onnentunteen ja fiiliksen että "hei, minäkin osaan jotain!", mutta silti jotain puuttuu ja hevosharrastus tuntuu vähän lattealta. En ole ratsastanut tällä viikolla kertaakaan, enkä välttämättä edes ratsasta. Muut on hoitaneet senpuolen ja Alli saa viettää muutamia vapaa päiviä.

14.4.2017 Harvinaisia ratsastuskuvia. Huonon alun jälkeen
Alli meni ihan jees.
14.4.2017

Katsellaan vielä mihin tilanne kehittyy ja miten mieli muuttuu. Huonot pohjat masentaa entisestään ja joku kevät väsymys vaivaa itseä. (tai sitten ihan vaan se kun lapsi tekee hampaita ja huutaa öisin...)

Sitten muutamia positiivisia puolia kuluneelta kuukaudelta.

Olen löytänyt vihdoin liikuttajan hevosille. Eräs tyttö käy meillä tästä läheltä ratsastamassa ja pystyy menemään molemmilla. Ja mikä parasta, hän osaa ratsastaa ja saa hevoset kulkemaan hyvin. Pidettäköön henkilöllisyys salassa, sillä en ole kysynyt lupaa nimen julkaisuun. Mutta olen tosi tyytyväinen ja kiitollinen avusta. Tänäänkin hän kävi ratsastamassa molemmat ja sain itse keskittyä kipeän lapsen hoitoon.

Me käytiin maastossa. 25.3. tapahtui tämä. Heidi ratsasti Vinkillä perässä henkisenä tukena ja me mentiin edellä. Kevyt, vajaa 3km lenkki käytiin. Vain käyntiä ja ravia. Alli kyttäsi kaikkea ja parissa "pahassa" kohtaa tarvitiin kaverin tukea että päästiin ohi. Myös yksi inhottava kaahari sattui kohdalle, eikä hidastanut pyynnöistä huolimatta, joten Alli tietysti säikähti. Kotiin mentiin pätkä possupassia, ennenkuin hevonen tajusi että pyysin ravia. Oikein onnistunut reissu oli. Mutta se valitettavasti vahvisti maastomopon kaipuuta. Varsinkin kun en otse ole varma ratsastaja, mikä lisää hevosen epävarmuutta lisää..

Alli ei enää inhoa Jereä niin paljoa. Ollaan kärrätty nimittäin kakkaa tarhasta ja ulkoiltu siinä sivussa lapsen kanssa. Jere kerkeää joka paikkaan ja ehtipä tuo juosta Allin jalkoihinkin. Hevonen nuuhkaisi ja tuumasi vissiin et "Jaa, toi" ja jatkoi torkkumista.

Vinski on ollut ihan huippu! Siis täydellinen ja paras poni. Ollaan treenattu valjakkoa tuossa kentällä ja harjoiteltu laukannostoja kärryjen edessä. (kysytty omistajalta eikä haittaa) Poni on välillä väläytellyt sikamageita pätkiä kärryjen edessä kulkien kuolaimella ja peräänannossa. Jep, luit oikein. Lihava ponikin edistyy huimaa vauhtia. Laukat nousee jo melko hyvin kun poni tajusi mitä siltä pyydän. Ollaan menty aika paljon nyt kentällä kun tiet on olleet huonossa kunnossa. Ekat maastolaukatkin saatiin viime perjantaina kärryjen edessä kun vihdoin ja viimein kärsi tielle lähteä ajamaan. Huippua!

14.4.2017 Oona&Vinski

17.4.2017

Minä sain työpaikan! Ihan huippua. Pääsin Kuhmon kaupungin varikolle töihin ja työt alkaa 2.5. Ulkohommia, mikä sopii itselle paremmin kuin hyvin. Tykkään fyysisestä työstä ja onneksi oma kunto on hyvä. Nyt täytyy hakea Jerelle hoitopaikkaa ja järjestää miljoona muuta asiaa. Koulun esivalintapääsykokeetkin oisi ensi viikolla ja olen aika surkeasti lukenut ennakkomateriaalia. Hups.

Tilasin  Vinskille uudet tossut. Takasiin nimittäin. Eipähän ole tulevana kesänä arkomisongelmaa tiellä, sillä kenkään sitä ei tulla laittamaan. Tossut on hyvä ratkaisu ja toimii Vinskillä.

Kevät saapuu pikkuhiljaa. Vielähän täällä on lunta paljon ja viime aikoina ollut koviakin pakkasia, mutta sieltä se tulee pikkuhiljaa. Aurinko lämmittää ihanasti ja ollaankin ulkoiltu paljon. Tulevana kesänä kuunnostetaan kenttä loppuun ja ai että odotan sitä innolla!

14,4.2017

14.4.2017 Nätti kuin karkki.